Katsastuskonttorilla

Tuli kevät ja hinku saada kesäuto radalle. Esteenä olikin vain auton "käyttöönotto", joka tietoyhteiskunnassa hoidetaan virka-aikana katsastuskonttorilla paperit kourassa. Konttuurilla oli tietysti jonoa viiden ihmisen verran, joka eteni hitaasti juuri minun edellä olevaan, johon se sitten tyssäsi. Jostain syystä edelläni oleva kaveri halusi vaihtaa vakuutusyhtiötä ja halusi sen ilmeisesti tehdä konttorilla?!? Konttorin täti ei saanut vaihdettua yhtiötä tiatojarjestelmaan, koska siellä komeili jo kaksi merkintää samalle päivälle. Täti ihmetteli asiaa viitisen minuuttia ja onnistuin sinä aikana vain vaivoin pitämään mölyt mahassani. Minä olisin deletoinut koko koslan systeemistä ja luonut vaikka uudelleen - sekin olisi käynyt nopeammin. Täti päätti kuitenkin soitella vakuutusyhtiöön ja kesti toisetkin viisiminuuttia kun tilanne esitettiin vakuutusyhtiön edustajalle, joka totesi asian olevan liian vaikea ja yritti luistaa hommasta. Konttorin täti pisti kovaksi ja painosti luurin päässä sluibaavan tekemään asialle heti jotain. Lopputulos oli, että vakuutuspelle teki manuaalisesti jonkun kirjauksen johon täti totesi, että olisi itse tehnyt saman, mutta ei uskaltanut! Kun edeltävä asiakas oli hoidettu, niin takavasemmalta ryysäsi tiskille joku raksaheebo ja ryhti runnomaan asiaansa. Kaveri oli sen kokoinen, etten katsonut voivani avautua jonotusmenettelyprotokollan rikkeestä menettämättä ruumiinosia. Tyydyin ajatukseen, että paatostan asiani sitten nettiin. Eihän konttorilla ole tietenkään jonotusnumerosysteemiä, koska sehän olisi sama kuin myöntäisi, että palvelu on hidasta! Pirustako sitä tietää kuka on missäkin kohtaa jonoa, jos jotkut istuskelee penkeillä muka nautiskellen näkymistä tiskin toisella puolella...

Sain sitten kuitenkin yli puolentunnin jonottamisella asiani hoidettua alle puolessa minuutissa ja kävelin konttorilta ulos uudet paperit kourassa hiukan ennen virka-ajan päättymistä - kymmenen euroa köyhempänä.